Punainen Lanka – Krasnaja Nitj

Venäläistä nykytaidetta

Galleria Krista Mikkola ja Gallery Kadieff vetävät oviensa välille punaisen narun merkiksi yhteisnäyttelystä. Kuraattorina toimii Eeropekka Rislakki, joka on valinnut näyttelyihin kiinnostavan joukon venäläisiä nykytaiteilijoita – eri tyylejä ja ikäpolvia.

Ideana on ollut poimia tekijöitä, joilla on oma vahva persoona, käsiala ja filosofia. Jokaisen taiteilijan teokset antavat mahdollisuuden välittömään kokemukseen ilman nykytaiteelle ominaista akateemisten selitysten rihmastoa ja ongelman asettelun varjoa.

”Niille, jotka kaipaavat myös teoriaa, filosofiaa, yhteiskunnallisuutta ja ideologioita, nämä taiteilijat ovat samalla vastaus ja haaste. Kannattaa muistaa, että samaan aikaan kun länsi on kyennyt tavaroiden ylituotantoon, Venäjä on aina kykenevä ideoiden ylituotantoon. Siksi Venäjä on alati murroksessa”, muistuttaa Eeropekka Rislakki, joka on työskennellyt neuvostonykytaiteilijoiden kanssa 1980-luvun lopusta lähtien läpi uuden Venäjän syntyhistorian. Lisäksi hän on toiminut lukuisten kulttuuritapahtumien järjestäjänä Venäjällä.

Taiteilijat

Oleg Yanushevski
Oleg ”Ikona” Yanushevski, 47, on seitsemännen polven ikonimaalari, jonka juuret johtavat Ukrainaan. Pietarin nykytaiteen kentällä hänet tunnetaan sekä taiteilijana että monien kokeellisten taidetapahtumien kuraattorina. Yanushevskin keskeinen tuotanto koostuu nykyikoneista, joissa hän yhdistelee vuosisataista ikoniperinnettä tässä ajassa oleviin populaarikulttuurin esiin nostamiin henkilöihin ja ilmiöihin. Teokset ovat usein interaktiivisia ja niissä käytetään mm. leluista tuttua halpaelektroniikkaa. Oleg Yanushevski joutui pakenemaan Venäjältä vuonna 2005 fundamentalistiortodoksien tuhottua hänen näyttelynsä – myös hänen ateljeensa poltettiin. Yanushevski sai turvapaikan Englannista ja hän asuu nykyään Lontoossa.
Oleg Yanushevski tuo näyttelyyn Suomi-Venäjä -sarjan ikoneita, joissa graniittikehykset ovat yhtä kuin Suomi.

Daria Fursey
Daria Fursey, 29, on Pietarin nuoren taiteilijapolven persoonallinen ääni. Perinteisen klassisen tekniikan yhdistely ja ymmärrys nykyteknologian arkkityyppisistä merkityksistä antaa hänelle runsaasti liikkumatilaa maalauksesta installaatioihin ja videoista tietokonepeleihin. Maalaussarja Pioneeri-Lolita on käsitellyt Furseyn kokemushistoriaa pioneerina: naiiviuden, puhtauden, luottamuksen ja rohkeuden täyttämää elämää, jossa hyvän ja pahan välillä oli selkeä jakolinja. Furseyn Pioneeri-Lolitat nousevat ylimaallisiksi ja kaikkivoipaisiksi kuten Lara Croft tai Kill Bill -elokuvan Black Mamba. Vastavoimana on syntynyt Venäläiset Öljyprinsessat -maalaussarja, jossa dekadenssi, raha, kyynisyys ja seksi ovat syrjäyttäneet viattomuuden.

Irena Kuksenaite
Irena Kuksenaite, 43, on Pietarin kulttuurielämän keskushenkilöitä, joka nousi kansalliseen tietoisuuteen näyttelijänä perestroika-aikana Assa-nimisen, alamaailmaan sijoittuvan ja Neuvosto-ajan alakulttuureita kuvaavan avant-garde-elokuvan linkoamana. Neuvostoliiton hajoamisen aikaan 1990–91 Irena työskenteli jopa Elite-mallitoimiston listoilla New Yorkissa. Kuvataiteilijana Irena on näyttäytynyt johdonmukaisesti vuodesta 1988 lähtien, jolloin Tukholman Kulturhuset esitteli uutta leningradilaista taidetta. Irena tuo Helsinkiin lasille ja pleksille laserkaiverrettuja antiikin mytologiasta ammentavia teoksia: miehet kylpevät valossa ja naisfiguurit varjoissa. Feminismiä? Varmasti!

Andrei Medvedev
Andrei Medvedev on Pietarin ja Moskovan määrittämän Venäjän nykytaiteen kentän ulkopuolinen yksinäinen kulkija. Hänen tuotantonsa yksi kulmakivistä on venäläisessä pop-taiteessa (kuubalaisten sikarilaatikoiden kansia kuvaavat maalaukset 1980-luku). 1990-luku toi hämmentävät jääkarhumaalaukset ja 2000-luku teokset ilmalaivoista Pietarin yllä ideoiden, hengen, seksuaalisuuden, tulevaisuuden, rohkeuden ja kuoleman metaforina. Taustalla on Norjan ja Italian kilpa saavuttaa Pohjoisnapa ilmalaivoilla, joiden viimeinen pysähdyspaikka oli Pietarissa. Norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen onnistui tavoitteessaan Norge-zeppelinillä vuonna 1926. Umberto Nobilen luotsaama Italia-alus sen sijaan teki haaksirikon vuonna 1928 Spitsbergenistä kaakkoon jäätikölle. Heti hätäviestin jälkeen Amundsen lähti kilpakumppaninsa pelastusmatkalle hydrokopterilla. Roald Amundsen ja hänen miehistönsä katosivat ikiajoiksi, mutta venäläinen jäänmurtaja Krasin pelasti Nobilen miehistöineen.

Marina Fedorova
Marina Fedorova, 26, on noussut nopeasti Pietarin nuorten maalareiden kärkikaartiin. Vankka tekninen pohja antaa hänelle mahdollisuuden maalaamiseen, jossa yhdistyvät ekspressionismille ominainen nopeus, akvarellitekniikan keveys ja varmuuden tuoma kädenpaino. Kun tähän yhdistettään rytmi, esittävyys ja kirjoitettuja sanoja, Fedorovan käsiala maalarina alkaa saada muodon. Maalaukset on kuin emotionaalisia still-kuvia 60-luvun elokuvista kuten Mies ja Nainen tai 40-luvun hedonismista kuten Casablanca. Melankolia, eleganssi, epookki, jazz ja blues nousevat fyysisenä kokemuksena pintaan. Kyse on miehen ja naisen välisestä suhteesta, yksinäisyydestä ja katoavasta onnesta.

Andrei Khlobystin
Andrei Khlobystin ,46, on ollut näkyvä tekijä Pietarin nykytaiteen kenttää määrittävässä Taiteen Neo Akatemiassa. Taiteilijaliike on hakenut Pietariin samaa kulttuurista loistoa ja merkittävyyttä, mikä kaupungilla oli tsaarin aikana – siksi modernismi on mielletty turmiolliseksi virukseksi, klassisten arvojen ja estetiikan viholliseksi. Tuloksena on ainoa, Uuden Venäjän aikana Pietarin synnyttämä taidesuuntaus, joka kykenee kampittamaan Moskovan konseptualistit ja aktionistit. Khlobystin, jonka tuotannossa on maalauksia, piirustuksia, installaatioita, performansseja, videoita ja mm.esseitä, tuo näyttelyyn oivaltavia paloja Pietarista valolaatikoina, sekä teoksia Dandy-sarjasta, jossa pietarilaiset ja kansainväliset kulttuuri-dandyt saavat arvoisensa seuran ja jalustan.

Dmitri Prigov
Moskovalainen taiteilija, runoilija ja performanssitaiteilija Dmitri Prigov kuoli kesäkuussa 66-vuotiaana kesken performanssin. Muistokirjoituksissa häntä on kuvailtu Moskovan konseptualismin jättiläiseksi. Prigov ryhtyi jo 1950-luvulla kirjoittamaan runoja. Hän nousi 1970-luvulla Moskovan undergroundin ja avant garden keskushenkilöksi mm. samizdat-liikkeen aktiivina, jossa kielletty kirjallisuus kulki kädestä käteen käsinkirjoitettuina niteinä ja musiikki kasetteina. Tämä johti Neuvostoajan tavan mukaan Prigovin mielisairaalakäyntiin. Prigov kirjoitti uransa aikana yli 36 000 runoa (mm. joka päiväistä Venäläiset Aakkoset -sarjaa). Prigovia pidetään performanssin tuojana Neuvostoliittoon; hän muutti sanat ja kielletyt ajatukset performansseiksi ja teoksiksi. Dmitri Prigovilla oli kuvanveistäjän koulutus, mutta hänen tuotantonsa käsittää runojen lisäksi esseitä, näytelmiä, piirustuksia, videoita, installaatioita ja hän näytteli elokuvissa ja näyttämöllä sekä esiintyi myös muusikkona.
Punainen Lanka -näyttelyssä häneltä on esillä neljä Pravdan ja Vremja Novosti -lehtien sivuille tehtyä, hänelle tyypillistä sanapiirustusta, mutta serigrafiavedoksina.